“Millaista oli?”

Työharjoittelu Wienissä on ohi ja on aika kysyä, millaista siellä oli.

Eläminen, oleminen ja mentaliteetti tuntui kotoisalta. Ainoa kulttuurishokki oli kieli, josta ei koulusaksan pohjalta ymmärrä yhtikäs mitään. Suomalaiset käytöstavat sen sijaan toimivat.  Jos pelkäät joutuvasi keskustelemaan julkisissa liikennevälineissä tai tervehtimään hississä, Wien on sinun kaupunkisi. Hintatasossakaan ei ole mitään eksoottista. Paitsi viini ja olut.

Mistä päästäänkin kahvilakulttuuriin. Tämä on erilainen. Wienissä voi istua rauhassa kahvilassa mieleiseensä pöytään, tutkia ruoka/kahvi/kakku/jäätelölistaa ja odottaa tarjoilijaa, joka ennemmin tai myöhemmin tulee kysymään, mitä saisi olla. Suomessa palvelevat kahvilat ja baarit ovat harvinaisia.

Näkemistä ja kokemista on ollut paljon, eikä läheskään kaikkea, mitä olisi halunnut, ehtinyt tehdä. Työssäkäyminen rajoitti turisteeraamisen iltoihin ja viikonloppuihin. Kävin erilaisissa museoissa, puistoissa, oopperassa, huvipuistossa, elokuvissa, kaupoissa, markkinoilla, maauimaloissa, metsäretkellä, näköalapaikoilla, viinituvissa ja vain  kävelyllä kaupungilla. Aina ei tarvitse suunnitella etukäteen, mitä tekisi. Riittää kun lähtee ulos ja katsoo, mitä eteen tulee. Wienin edullisesta sijainnista johtuen kaupungin ulkopuolisia käyntikohteita on runsaasti. Piipahdimme aika monessa naapurimaassa ja vähän kauempanakin.

Zentralfriedhof, Wien Juni 2009.

Työharjoittelu oli mielekäs. Tein pienen tutkimuksen perinteisen ruoan esittämisestä itävaltalaisten kokkikirjojen kuvissa. Sovelsin graduni metodia. Työn sain tehdä varsin itsenäisesti, tosin tutustuin kyllä luonnontieteellisen ja humanistisen esittämistavan ristiriitoihin. Toimistossa kaikki muut akateemikot olivat tosiaan luonnontieteilijöitä.

Tanssiopiskeluun olen myös tyytyväinen, vaikka sitä olisi voinut olla vielä enemmän. Pääsin taitavien ammattitanssijoiden oppiin ja näin erilaisia tanssistudioita ja opettajia. Tanssityylit, joita näin, olivat yleisesti ottaen  klassisia mohammedredamaisia. Jokainen opettaja tanssi kuitenkin omalla persoonallisella tyylillään. Opin uutta ja sain paljon kivoja ideoita syksyn opetusta varten. Vinkiksi oppilailleni: klassista itämaista huivin kanssa luvassa.

Ja se tärkein, eli sää. Huhtikuu oli aurinkoinen ja helteinen kuukausi. Loppuaika olikin sitten vaihtelevampaa.